Pietarhovi (Peterhof)
Pietarhovi (,, vuosina 1944–1997 ) on Pietariin kuuluva kaupunki Suomenlahden etelärannalla 29 kilometriä Pietarin keskustasta lounaaseen. Se on Pietarhovin piirin hallinnollinen keskus. Kaupungin läpi kulkevalla Veimarin radalla sijaitsevat Uuden Pietarhovin ja Vanhan Pietarhovin rautatieasemat. Asukkaita on 64 800 henkeä (2003).
Seudun inkerinsuomalaiset ovat kutsuneet Pietarhovia nimellä Kuusioja paikalla virranneen samannimisen joen mukaan.
Vuonna 1705 mainitaan Suomenlahden rannalla sijainnut Pitergof- tai Petergof-niminen kartano, jota Pietari I käytti levähdyspaikkana käydessään Kronstadtissa. Vuonna 1709 alettiin rakentaa Pietari I:n kesäasuntoa ja 1700–1800-luvulla Pietarhovista muodostui yksi Venäjän suurimmista palatsi- ja puistoalueista. Sen pinta-ala on noin tuhat hehtaaria. Samalla syntyi myös palatsin rakennustyöläisten ja hovin palvelijoiden asutuskeskus, joka vuosina 1732–1739 sai asemakaavan. Sen pääväyläksi tuli palatsialueen eteläpuolella Suomenlahden rannan myötäisesti kulkeva Petergofski-prospekti. Vuonna 1762 Pietarhovi sai kaupunginoikeudet ja vuonna 1849 siitä tuli samannimisen Pietarhovin kihlakunnan keskus.
Venäjän vallankumoukseen saakka Pietarhovi oli yksi keisariperheen tärkeimmistä kesäasunnoista sekä palvelusväen, henkivartiokaartin upseerien ja sotilaiden asuttama pikkukaupunki. Vuonna 1918 palatsit ja puistot kansallistettiin ja museoitiin. Toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana pahoin tuhoutunut palatsi- ja puistoalue on sodan jälkeen pääosin rakennettu ennalleen. .
Seudun inkerinsuomalaiset ovat kutsuneet Pietarhovia nimellä Kuusioja paikalla virranneen samannimisen joen mukaan.
Vuonna 1705 mainitaan Suomenlahden rannalla sijainnut Pitergof- tai Petergof-niminen kartano, jota Pietari I käytti levähdyspaikkana käydessään Kronstadtissa. Vuonna 1709 alettiin rakentaa Pietari I:n kesäasuntoa ja 1700–1800-luvulla Pietarhovista muodostui yksi Venäjän suurimmista palatsi- ja puistoalueista. Sen pinta-ala on noin tuhat hehtaaria. Samalla syntyi myös palatsin rakennustyöläisten ja hovin palvelijoiden asutuskeskus, joka vuosina 1732–1739 sai asemakaavan. Sen pääväyläksi tuli palatsialueen eteläpuolella Suomenlahden rannan myötäisesti kulkeva Petergofski-prospekti. Vuonna 1762 Pietarhovi sai kaupunginoikeudet ja vuonna 1849 siitä tuli samannimisen Pietarhovin kihlakunnan keskus.
Venäjän vallankumoukseen saakka Pietarhovi oli yksi keisariperheen tärkeimmistä kesäasunnoista sekä palvelusväen, henkivartiokaartin upseerien ja sotilaiden asuttama pikkukaupunki. Vuonna 1918 palatsit ja puistot kansallistettiin ja museoitiin. Toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana pahoin tuhoutunut palatsi- ja puistoalue on sodan jälkeen pääosin rakennettu ennalleen. .
Kartta - Pietarhovi (Peterhof)
Kartta
Maa (alue) - Venäjä
Venäjän lippu |
Venäjän federaatio on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Lisäksi muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Turkkiin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltojen Alaskaan on vain vähän merimatkaa.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
RUB | Venäjän rupla (Russian ruble) | ₽ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
KV | Komin kieli (Komi language) |
TT | Tataarin kieli (Tatar language) |
CE | Tšetšeenin kieli (Chechen language) |
CV | Tšuvassin kieli (Chuvash language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |